Ruusutarhasta väriä villaan

Alarivissä ensimmäinen väri, ylärivissä II-väri. Oikeanpuoleisten kahden kerän liemeen lisätty lopuksi ruokasoodaa.
Lankoina Novitan Nallea ja Seitsemää veljestä, iso kerä Portolaiskaupasta haettua Escocesaa (100 % villa). 

Casa Vivan punaiset ruusut hulmahtivat kukkaan yhtäaikaa. Niitähän on hiljalleen lisätty: kun ruusuja leikataan syksyllä, tökätään oksa maahan ja se juurtuu. Parissa vuodessa se jo kukkii.

Kun kukkien terälehdet alkoivat irtoilla, keräsin ne värjäyskokeiluihini. Parissa ensimmäisessä satsissa oli nelisen litraa terälehtiä. Kaadoin niiden päälle kuumaa vettä ja annoin tekeytyä seuraavaan päivään ennen alunalla ja viinikivellä esipuretetun langan lisäämistä (50 g).

Tämän otin liemestä liian aikaisin, ja väri jäi haaleaksi. Yritin korjailla sitä soodalla, mutta ei auttanut. Nyt mietin
pistäisikö tämän esimerkiksi sipulinkuoriliemeen vain kelpaisiko näin. Onhan se sentään jotain muuta kuin keltaista.

Liemi oli aluksi kirkkaanpunaista, mutta langan lisäämisen jälkeen se alkoi hiljalleen vaihtua vahvan violettiin. Kokeiluissani huomasin, että langan kannattaa antaa liota ainakin kolme päivää vahvemman värin saamiseksi. Sävyt ovat sinivioletteja, soodalla saa vihertävänsinertävää tai vihreää.

Tämän vyyhden kohdalla loppuivat terälehdet, ja osa väristä jäi haaleaksi. Mahdollisesti odotan siihen, että ruusut
kukkivat uudestaan, ja jatkan värjäystä. Lankana 100 % merinovilla. 

Jostain muistelen lukeneeni, ettei ruusun terälehdillä aikaansaadut värit ole kovin kestäviä. No, jos ne kestää sen mitä villasukkakin, niin kelpaa minulle.

Isännälle sanoin jo, että ruusuja pitää saada lisää ja paljon!

Jokin aika sitten raportoin sinisade-kokeiluista (katso täältä!). Unohtui laittaa mukaan kuva kahdesta kerästä, jotka värjäsin ihan kunnolla upottamalla liemeen yhdellä kertaa. Sävyistä tuli tasaisen vihertäviä. Sukiksi menee.

Sinisade kukkii vielä rauniotalon pihalla, mistä sitä viimeksikin hain.

P.S. Ompelukone on kaivettu talviteloilta!