Pätkävärjäyskokeiluja

Ruusua ja punajuurta.

Viimeisin villitykseni värjäysrintamalla on villalankojen pätkävärjääminen. Tuloksia esittelinkin jokin aika sitten, katso villasukkien villit raidat täältä. Pätkävärjäys on sinänsä hauskaa, että lopputulos on aina yllätys, usein positiivinen, ja siinä voi hyödyntää pienetkin määrät värilähdettä. Esimerkiksi jo 3-4 ruusun terälehdillä saa värjättyä osan vyyhdistä.

Ruusua (lila) ja ihmekukkaa (punainen).
Vyyhti vielä märkä, värit vaalenevat
langan kuivuessa. 

Ruusun terälehdillä värjätessä laitan tuoreet terälehdet purkkiin ja kaadan päälle kuumaa vettä sekä lorauksen alunavettä. Alunalla esipuretetun langan lisään liemeen heti perään ja annan olla vähintään seuraavaan päivään. Punaisista ruusuista saa heleän lilaa lankaa tai vähän lämpimämpää sävyä, soodalla terästettynä petrolinvihreää tai sinertävää.

Kun terälehtiä on saatavilla lisää, laitan ne vanhaan liemeen, kuumennan liemen mikrossa, lorautan pikkaisen alunavettä ja kastelen liemeen toisen osan vyyhdistä. Näin samaa lientä voi jatkaa hyvin parikin viikkoa. Se alkaa lopulta käymään, mutta ei se haittaa, kunhan pitää huolen siitä ettei lanka pääse homehtumaan.

Punaisella ihmekukalla olen aiemmin saanut vaatimattomia värejä kun käytin kuivuneita kukkia ja koko kasvia, mutta nyt toimin sen kanssa kuten ruusun terälehtien kanssa. Keräsin puskasta kukinnan lopettaneet kukat, kuumaa vettä päälle (ei alunavettä kuitenkaan) ja esipuretettu lanka sekaan. Siitä tulee punaista/roosaa/vaaleanpunaista. Liemestä nostettu lanka kannattaa huuhtaista, niin sävy pysyy puhtaampana.

Puskasta saa joka päivä poimia uuden satsin kukkineita kukkia. Värinkestosta ei mitään tietoa, aika näyttää, mutta ainakin nyt tuo väri on hulppea.

Ihmekukasta punaista.
Litran jugurttipurkit ovat käteviä pätkävärjäyksessä.

Punajuurellakin voi pätkävärjätä, mutta lientä ei kuumenneta välillä. Tämän kerän värit on saatu punajuuresta ja ruususta, vyyhdistä oli pätkät kahdessa eri purkissa aina samaan aikaan. Punajuuren väri voimistui mitä enemmän aikaa kului, kun liemi alkoi käydä. En huuhdellut värjättyä osaa langasta, vaan se sai kuivahtaa ja samalla väri voimistui. Tarkkana saa olla ettei lanka pääse homehtumaan.

Ruusu ja punajuuri. 

Minäkin pääsin kokeilemaan lupiininkukilla värjäämistä kesäkuussa käytyäni Suomessa. Vihreää tuli, mutta tuli myös himottua turkoosia. Yllätyin lupiininkukkien riittoisuudesta, muutamalla litralla kukkia sai väriä moneen vyyhteen.

Lupiinia ja punajuurta.

Jossain vaiheessa väri alkoi kuitenkin ehtyä, ja yksi vyyhti jäi vähän vajaaksi. Laitoin loppupätkän punajuuriliemeen kahdessa eri erässä. Pinkki ja vaalea vihreä sopivatkin kivasti yhteen, sukista tuli kuin karamelli. Raidat muodostuvat pätkävärjätystä langasta itsestään.

Pidän epätasaisista, elävistä väreistä. Alla olevissa sukissa on kolmea eri värjäyserää ja näissäkin sukissa raidat tulevat suoraan langasta.

P.S. Hauska nähdä millaisia sukkia saa aikaan pätkävärjättyjen lankojen jämistä!

Lupiinia ja sinisadetta. 

Villasukkien villit raidat

Olen ihan hurahtanut villalankojen värjäämiseen. Kokeilen kaikkea mitä käsiini saan, joskus hyvällä, joskus huonommalla lopputuloksella. Hailakat langat voi melkein aina pistää sipulinkuoriliemeen jollei muuta keksi.

Välillä väriainetta on vähän, joten kastan liemeen vain osan vyyhdistä. Näin saa kivoja pätkävärjättyjä lankoja joista toisinaan tulee sukkiin aika vängät raidat. Eihän niiden aina tarvitse olla tasapaksuja, eihän?

Yläkuvan lankana Novitan 7 veljestä, värjätty punajuuren keitinliemellä ja punaisen ruusun terälehdillä. Eiköhän värit kestä sen aikaa mitä sukatkin.

Tumma violetti on huonearalian marjoista, siniset ja lilat sävyt varmaankin punakaalin keitinliemestä soodadippauksella. Harmahtava osa on jotain jämälientä. Hassua näissä raidoissa on se, että ne etenevät eri tavalla varressa ja teräosassa, vaikka silmukkamäärä on aivan sama. Lankana 7 veljestä.

Pinkit sävyt ovat punajuuresta. Dippaan liemeen pienen pätkän vyyhdestä kerrallaan, jolloin saa eläviä sävyjä. Tumma lilanharmaa huonearaliasta ja vaaleampi lila ruusun terälehdistä. Varressa ja teräosassa on eri sävyt, sopivat kuitenkin hyvin yhteen. Lankana jälleen 7 veljestä.

Raitaosuudet on värjätty sinisateella (glixinia) ja jollain muulla, ehkä hierakalla. Värit vaihtuvat ja muodostavat epäsäännölliset raidat. Lankana Escocesa 100 % villaa. Itsellä testissä vastaavat sukat, että miten kestävät.

Pätkävärjäys sinisateella, aluksi liemeen kastettu osa vyyhdestä ja seuraavana päivänä loput. Yksivärinen osuus sinisade + sooda. Sinisade on meikäläisen "lupiini". Se alkaa nyt kukkia toistamiseen tänä kesänä.

Tämä lanka on värjätty rullalla ja elintarvikeväreillä, sillä tähän pehmeään villaan eivät kasvivärit tartu. Raidat nähdessäni olin haltioissani, mutta kuten arvata saattaa, rullalla värjättynä ei saa kahta samanlaista sukkaa. Ei se mitään, nämä päätyivät unisukikseni. Peiton alla ei kukaan kurkistele onko minulla eriparisukat.

P.S. Laskeskelin, että valmiita sukkapareja on 9, kohta 10. Taidankin välillä neuloa ja virkata jotain muuta, sitten kun eilen palaneet näpit ovat parantuneet.

Sinisukat

Tänä syksynä olen neulonut sukkia hissukseen, naatiskellen. Langat olen värjännyt pääosin kasveilla, ja sitenhän saa toisiinsa kauniisti sopivia sävyjä. Ihan kaikista sukista en ole kerennyt ottaa edes kuvia ennen kuin ne ovat menneet lahjaksi, mutta näistä sinisävyisistä sukista oli pakko napsia kuvat. Kasveilla värjätessä siniset sävyt ovat harvinaista herkkua.

Lanka on Novitan Seitsemää veljestä ja sävyt on saatu mm. punaisen ruusun terälehdistä, mustapavun liotusliemestä sekä sinisateen kukista (vihreä lanka). Täysiä takeita värien kestävyydestä ei ole, mutta koekaniini kertonee miten käy. Kyllä kukillakin värjätyissä langoissa värit kestävät sen aikaa mitä sukatkin.

P.S. Katso lisää näiden lankojen värjäyksestä täältä!

Kisua ei villasukat kiinnosta.

Villasukat varjoineen.

Olipa kerran: valkoiset sukat

Olipa kerran valkoiset sukat. Sitten tuli hassu haltiatar, joka taikoi niihin väriä.















Näin se tapahtui:




Haltiatar sai päähänsä värjätä valmiit villasukat supermarketista ostetuilla elintarvikeväreillä: sinisellä, vihreällä ja punaisella.

Värit ovat riittoisia, koko pikkupulloa ei tarvitse lutrata.







Haltiatar sekoitti kolmeen purkkiin väriseokset: noin 2 dl kuumaa vettä, 1-2 tl elintarvikeväriä ja vajaa 1 tl sitruunahappoa. Sitäkin saa marketista. Punaisen värin astiaan haltia laittoi myös hieman sinistä värilientä.

Kostutetun ja pyyhkeen välissä kuivaksi puserretun sukan haltiatar laittoi vanhaan uunivuokaan, johon se melkein mahtui suorana.

Sitten haltiatar alkoi levittää väriliuosta ruokalusikalla. Ensin vihreää vähän sinne sun tänne.

Haltiatar käänsi sukkaa, tältä näyttää toinen puoli. Osa väristä imeytyy sukan läpi toiselle puolelle vähän vaaleampana.

Sitten sinistä sinne sun tänne. Väri on sitä voimakkaampi, mitä enemmän sitä samaan kohtaan laittaa.

Ylimääräistä lientä haltiatar valutti välillä viemäriin. Se oli aika kirkasta, sillä väri jäi sukkaan.

Sukan toinen puoli näyttää nyt tältä, aika pastelliselta. Väriä saa lisätä tällä puolella.

Viimeiseksi haltiatar lisäsi vaaleisiin kohtiin puna-siniseosta, joka antoi tumman violettia sävyä sukkiin.

Sitten sukat kattilaan kuumaan veteen noin puoleksi tunniksi värin kiinnittämiseksi. Sukat saivat jäähtyä liemessään ennen huuhtelua ja parin minuutin liotusta pyykinhuuhteluaineella maustetussa vedessä.

Simsalabim!

Ekoiksi näin "maalatuiksi" sukiksi ihan ok.

Lankana Novitan 7 veljestä, lankaa näihin koon 38/39 sukkiin kului 101 g, silmukoita 4x13 ja 3 mm puikot. Pääteltäviä langanpätkiä tasan neljä.


Sen pituinen se!

P.S. On heitä, jotka pesevät elintarvikevärjätyt sukat pesukoneessa, Casa Vivan hassu haltiatar suosii kuitenkin käsinpesua. Värjäyspuuhissa kannattaa käyttää suojakäsineitä, muutoin saa aika hauskan väriset kädet vähäksi aikaa.

Keräilyerä- ja Sokkosukat

Talven mittaan tuli neulottua parisenkymmentä sukkaparia pääosin kasvivärjätyistä langoista. Jämälankoja syntyi luonnollisesti jonkin verran, vaikka erilaisissa raitasukissa aika hyvin pystyikin hyödyntämään myös pieniä nöttösiä. Ryhdyin pienentämään jämälankakokoelmaa, ja ensin tein Keräilyeräsukat.

Näissä sukissa resori ja aivan terävin kärki on neulottu samoilla langoilla. Niiden väliin valikoin aina väri kerrallaan jonkin jämälankakerän, jakaen sen pituuden perusteella kahteen osaan, yhden kumpaakin sukkaa varten. Vuorokerroksin kahta eri väriä langan loppuun saakka, väriä vaihdoin vaikka kesken kerroksen. Langat päättelin neuloessa tällä tavalla.

Värit sointuvat nätisti yhteen, no, tietenkin, kun suurin osa on keltaista. Keltainen onkin uusi lempisukkavärini.

Painoa tälle koon 38 sukkaparille kertyi 115 g. Lankana Seitsemän Veljestä, Aapoa yms., 3 mm puikot, silmukoita 4x13. Jäävät omaan käyttöön.

Lankalaatikossa oli kuitenkin vielä aika paljon lankaa. Päätin tehdä toiset sukat ja samalla vuorokerrostekniikalla mutta langat valitsin olohuoneen iltahämärissä laatikosta sokkona väri kerrallaan, jaoin sen taas pituuden perusteella kahteen osaan ja kerin langanpätkät toista sukkaa varten.

Nyt värejä tuli hiukan enemmän mutta silti aika hillitysti. No, pakko tunnustaa, että kärkeä lähestyttäessä käteen osui kirkkaansininen mustapavuilla värjätty kerä, ja sen vaihdoin pois.

Toista sukkaa lähdin neulomaan kerälle kerityistä langanpätkistä, jolloin väriskaala tuli päinvastaiseen suuntaan kuin ensimmäisessä sukassa. Suht identtisten sukkien saamiseksi olisi tietysti voinut keriä kerän toiseen suuntaan, mutta vaihteeksi hauska näinkin.

Painoa näille koon 39/40 sukille kertyi 124 g. Lankana Seitsemän Veljestä, Aapoa yms., 3 mm puikot, silmukoita 4x13. Ovat minulle liian isot, joten voin vaikka myydä jos joku on kiinnostunut, tai sitten pistän ne ensi jouluna kiertoon.

P.S. Lankoja jäi vieläkin, mutta tämän väri-iloittelun jälkeen teen ihan vaan valkoiset sukat. Tai no, katsotaan miten niiden kanssa vielä käy. Työn alla on myös villatakki sipulinkuorilla värjätystä 100 % villasta, mutta siihen tarvitsen vielä lisää lankaa. Meillä on nyt sattumoisin aika kova sipulinkulutus...

Kolmen sipulin sukat

Kävin hiljattain Suomessa, ja ennen lähtöä laukkua pakatessani mietin suorastaan kiihkeästi, mitä otan mukaan matkakäsityöksi. Matkustin pelkällä käsimatkatavaralla, joten sen oli oltava jotain bambupuikoilla tai -koukulla tehtävää ja niukasti tilaa vievää.

Pyörittelin lankakeriä kuin paraskin jonglööri ja valitsin lopuksi kolme kerää sipulinkuorilla värjättyä Nalle-lankaa. Kaikki eri värjäyserästä ja siksi erisävyisiä. Normaalisti kärsivällisyyteni ei riittäisi neulomaan sukkia 2 mm puikoilla, mutta nyt oli tietenkin poikkeustapaus.

Kun sitten Frankfurtin lentokentällä kaivoin puikot ja langat esiin, ei huvittanut tehdä tavallista raitasukkaa kaikkine langanpäättelyineen. Aloitin resorin kaikkein vaaleimmasta, aprikoosille vivahtavasta langasta. Resorin jälkeen otin mukaan tummemman langan, jota oli isoin kerä, ja vuorottelin näitä kahta lankaa kerros kerrallaan kantalappuun saakka. Kantalappu on tehty tummemmasta langasta vahvistettuna, kuten itse kantapääkin.

Teräosaa varten otin puikoille langoista hehkuvimman sävyisen ja neuloin sitä vuorokerroksin tummemman sävyn kanssa. Kärkikavennukset on tehty vaalealla langalla sävyjen tasapainon ja langan riittävyyden vuoksi.

Kahta lankaa, useita eri sävyjä.

Silmukoita oli 4x15, puikkojen koko siis 2 mm. Koko ajan pelkäsin, että joku puikoista katkeaa, sillä ne taipuivat näpeissäni varsin reippaasti, ja puikoista pari oli hieman heppoisempia kuin muut. Kestivät kuitenkin.

Lankaa kului noin 90 g ja vielä jäi nyssäkät yli.
Valmiit sukat viimeistelin kuten yleensäkin: liotin hetken aikaa huuhteluainevedessä ja laitoin mustakaavun helmoihin ulos valumaan ja kuivumaan.

Vuorokerroksin neulominen on helppo tapa ujuttaa yhteen erilaisia sävyjä ilman työlästä lankojen päättelyä.

P.S. Sipulinkuoret ovat oivia lankojen värjäykseen. Värjään langat aina kuorien seassa, niin niistä tarttuu lankoihin erilaisia, eloisia sävyjä.

Energiset, Pastelliraidat ja Vauhtiviirut

Casa Vivassa aletaan palailla joululomilta ja pedin pohjalta, aattona iski nimittäin flunssa. Se ei kuitenkaan hyydyttänyt sukkapuikkoja Emännän käsissä, pikemminkin päinvastoin, koska ei voinut liehua pitkin pihoja. Katsotaanpa mitä ensin saatiin aikaan:

Energiset-sukissa on keltaisen sävyjä, vähän ruskeaankin vivahtavaa. Raitojen korkeus on 8 kerrosta, molemmissa sukissa samat värit mutta eri järjestyksessä. Vain resori, kantalappu ja kärki ovat samaa väriä molemmissa sukissa että ne pariksi tietää.

Lankana mm. 7 veljestä, 3 mm puikot ja silmukoita 4x13, pienelle naisen jalalle. Langat on värjätty syksyn mittaan pihan ja pellonlaidan kasveista.

Sukkien tarkoitus on antaa energiaa saajalleen, hän sitä nimittäin tarvitsee nyt.

Pastelliraita-sukat ovat saaneet värinsä mm. kameliapuun hedelmäkodista, mustapavuista ja passionhedelmien kuorista. Sukat ovat vaihteeksi keskenään identtiset.

Raitojen korkeus on 2/4/8/12 kerrosta. Ensimmäisen sukan kanssa sävyjä sai vähän sovitella, toisen kanssa sen kun vaan lasketteli menemään. Koska jotkut sävyt ovat lähellä toisiaan, pistin kerät pöydälle siihen järjestykseen mitä niitä käytin, niin ei tarvinnut arpoa.

Raitojen vuoksi luulisi langanpätkien päättelyn olevan tuskallista, mutta eipä ole. Teen sen nimittäin tämän ohjeen mukaan jo neuloessa. Hiukan se erottuu päällipuolella, mutta josko se käytössä oikenisi.

Vauhtiviirut-sukissa on neljää eri keltaista sävyä, viisi kerrosta kutakin vuorotellen harmaan kanssa. Toisessa sukassa raidat ovat päinvastaisessa järjestyksessä.

Miesten reilu koko, 4x14 silmukkaa 3 mm puikoilla. Terää neuloessa tuntui siltä, ettei se koskaan pääty.

Perussukan ei siis tarvitse olla väritön ja tylsä! Keltaisen eri sävyt antavat sukille lämmintä väriä ja käyttäjilleen iloa.

P.S. Neulaisin mekonkin, tai ainakin melkein, sillä lanka loppui toisen hihan pyöriössä enkä flunssan takia ole päässyt kaupunkiin hakemaan lisää. Se on ensi viikon ohjelmassa.

Joulusukat joulupukin muorille ja pikkutontulle

Näiden sukkien lähtökohtana oli punaisesta mekosta yli jäänyt kerällinen mohair-villasekoitelankaa, hieman reilut 100 g. Lanka on peräisin lähikaupungin lankakaupasta ja se on vanhaa varastoa. 100 % villalanka on kaksinkertaisena ja lisäksi on 90-prosenttista mohairlankaa, joten nämä sukat ovat Lämpimät.

Olin epävarma langan riittävyydestä, joten sain ajatuksen tehdä reunuksen valkoisesta pörrölangasta kaksinkertaisena. Lisäpaksuutta on tuomassa ohut Rose mohair. Reunus on neulottu tasona edestakaisinneuleena ja lopuksi takasauma on ommeltu kiinni. Helppoa!

"Näyttää ihan joulupukin sukilta", hörähti Isäntä kun näki mitä olen tekemässä. "Jollet ole kiltisti, teen sinulle samanlaiset", kuittasin vastaukseksi.

6 mm puikoilla ja 4x8 silmukalla sukat valmistuivat parissa illassa. Lopuksi harjaus tuomaan mohairkuitua vähän pörröisemmäksi.

Tämän jouluisempia ei sukista taida saada. Nämä sukat jäävät omaan käyttöön ja vetäisen ne jalkaan vain joulunpyhinä.

Pikkutontun sukissa lähtökohtana oli kaksi punaisella elintarvikevärillä värjättyä lankakerää, joista toisessa oli hieman vahvemmin punaista. Pähkäilin tovin että miten niistä saa järkevästi sukat, ja päädyin sitten neulomaan vuorokerroksittain kummallakin langalla. Eli lanka vaihtuu joka kerros (katso tarkemmin täältä). Lankoja ei tarvitse kieputella keskenään eikä pääteltäviä langanpäitäkään tule.

Lankana on Aapo, 3 mm puikot ja silmukoita taisi olla 4x11.

Näissäkin sukissa on reunuksena pörrölankaa, tällä kertaa punaista ja yksinkertaisena. Nämä sukat lähtevät pikkutontulle Suomeen.

P.S. Punaista villamekkoa en olekaan esitellyt täällä. Siitä tuli aika "tilava". Mutta lämmin!

Jahtisukat spiraalineuleena

Äitini lähetti minulle Novitan Polaris-lankaa, ja mietin tovin mitä siitä tekisi. Yksistään se vaikutti hiukan levottomalta ja kirjavalta. Onneksi olin muutama päivä aiemmin nähnyt jossain facebook-ryhmässä maininnan spiraalineuleesta, ja päätinkin nyt kokeilla sitä yhdistämällä monivärisen Polariksen harmaaseen Seitsemän Veljestä Eero -lankaan, jota tuli samassa paketissa.

Spiraalineuleen ideana on, että langat vuorottelevat kerroksittain eivätkä ne risteä koskaan. Ne siis ikään kuin ajavat toisiaan takaa tai jahtaavat toisiaan. Siitä siis nimi näille sukille. Sukat valmistuivat suurin piirtein näin:

Koko: n. 39-40
Puikot: 3 mm
Silmukoita: 4 x 13
Langanmenekki: yht. 125 g
Resoria on neulottu 20 krs 1 o 1 n niin, että oikeat silmukat on neulottu kiertäen eli takareunasta.

Resorin jälkeen neuloin harmaalla langassa 5 puikollista ennen kuin siirryin kirjavaan lankaan. Lankojen vaihtokohta on siis sukan sivussa.

Neuloin vartta vuorotellen molemmilla langoilla kerros kerrallaan kunnes kirjavia raitoja oli kertynyt 16. Vaihdoin harmaaseen lankaan (kirjavaa lankaa ei katkaista vaan se jää odottamaan) kantalappua varten. Kantalappu sijaitsee aloituskohdan molemmin puolin, eli sukan aloituslanka jää keskelle taakse.

Kantalapun ensimmäinen krs on sileää neuletta, sen jälkeen vahvistettu. Samoin kantapään alaosa on vahvistettu. 13 krs:n ja kantapään jälkeen poimin silmukat kantalapun ensimmäisestä reunasta ja vaihdoin seuraavan puikon alussa kirjavaan lankaan, joka oli siinä sopivasti odottamassa.

Kantalapun toisessa reunassa poimin silmukat harmaan apulangan avulla ja neuloin ne sitten heti perään kirjavalla langalla.  Näin raitakerrokset pysyvät kohdillaan.

Terässä neuloin yhteensä 28 raitaa kirjavalla langalla ennen kärkikavennuksia harmaalla langalla.

Spiraalineuleessa kannattaa varoa kiristämästä lankoja vaihtokohdissa, muutoin siihen muodostuu eräänlainen harjanne, joka varmasti kyllä katoaa kun sukat viimeistelee höyryttämällä tai kastelemalla.

Minusta näistä tuli kivat. Harmaa hillitsee kirjavaa lankaa ja kirjava lanka antaa harmaalle langalle eloa. Hyvä yhdistelmä! Pukinkonttiin matkaavat nämä sukat äidin sponsoroimin langoin.

P.S. Kuvausalustana jalkapalli Hjallis, jossa on täytteenä mm. viinipullonkorkkeja.

Aurinkoiset

Kun värjää lankoja kasveilla, saa väkisinkin paljon keltaista. Se on lähes varma väri melkein kasvista kuin kasvista, jollei muutoin niin soodalisäyksen avulla. Keltaisia sukkalankoja on kertynyt minullekin ja mikäpä sen parempi, sillä hiljattain Ylenkin jutussa kerrottiin että sukkien trendiväri on nyt keltainen. Olen siis kerrankin kiinni trendeissä!

Keltaisen eri sävyjä voi olla vaikea sovitella yhteen. Kirkkaan sävyn rinnalla lämmin sävy näyttää hailakalta, sävyt voivat vivahtaa oranssiin tai ruskeaan tai olla
vaihtoehtoisesti puhtaita. Päätin tehdä keltaiset sukat käyttämällä muutamaa eri värjäyserää. Sävystä toiseen vaihdettaessa käyttäisin tarvittaessa "siltana" ruskeaa.

Näin syntyivät Aurinkoiset. Sukat, jotka loistavat harmaanakin päivänä.

Langat on värjätty mm seuraavilla kasveilla: villiminttu, samettiruusu (oranssihtava ruskea), sipulinkuori (monisävyinen Jaffan mieleen tuova osuus), elämänlanka, tuntematon punainen pihakasvi (kirkkain keltainen), kosmoskukka, ihmekukka sekä kiivipuun lehdet (lämmin ruskea).

Raidat ovat neljällä jaolliset, eli 4, 8, 12 jne kerroksen korkuisia. Sukat on neulottu 4x13 silmukalla, ja kokoon 38/39 lankaa kului 124 g.

Molemmissa sukissa on samat sävyt, mutta eri järjestyksessä. Resori, kantalappu ja kärki ovat kuitenkin molemmissa sukissa samanväriset, se vähän rauhoittaa sävyjen sinfoniaa.

Näistä tuli aika kivat. Sellaiset Aurinkoiset. Teen vielä toisetkin, sillä pukinkontti on vielä vähän vajaa. Tällä tavalla sitä siirretään Portugalista auringonvaloa Suomen kaamokseen!

P.S. Seuraavaksi taidan raportoida viimeisimmät värjäilyt. Kiivipuun lehtien lisäksi on tullut kokeiltua myös tammenterhoja, tosin erilaisia kuin mitä ne ovat Suomessa.