torstai 23. marraskuuta 2017

Herne-kurpitsakeitto


Portugalissa ei myydä kuivattuja herneitä kokonaisina, mutta hernekeiton makuun pääsee aivan yhtä hyvin puolikkailla herneillä, joita joistakin kaupoista saa. Keittoaikakin on lyhyempi kuin kokonaisilla herneillä. Tällä kertaa käytin keittoon keltaisia herneitä. Tuhdin ruokaisaa keittoa keventää kurpitsa, makua antavat purjo ja pekoni.

Ainesmäärät ovat suuntaa antavia.

Herne-kesäkurpitsakeitto (n. 3 litran kattilallinen)

½ pss (400 g) kuivattuja herneenpuolikkaita
iso pala (n. 400 g) kurpitsaa
2 rkl sulatejuustoa
1 iso purjo
muutama siivu pekonia
nokare voita ja tilkka oliiviöljyä
suolaa, rosmariinia tai timjamia
vettä

Liota huuhdeltuja herneenpuolikkaita kattilassa yön yli. Vettä saa olla niin paljon, että herneille jää turpoamisvaraa. Seuraavana päivänä kuumenna vesi herneineen ja keitä noin puoli tuntia. Kuori välillä vaahtoa pinnalta.

Lisää kattilaan kuorittu ja paloiteltu kurpitsa ja jatka keittämistä vielä noin vartin ajan. Sillä välin kuullota pannulla voi-öljyseoksessa silputtu purjo ja kuutioitu pekoni.

Tarkista herneiden kypsyys maistamalla. Kun ne ovat pehmeitä, lisää sulatejuusto ja soseuta keitto sauvasekoittimella, lisää tarvittaessa kuumaa vettä saadaksesi sopivan paksuisen keiton. 

Lisää purjo-pekoniseos keittoon ja tarkista maku. Lisää timjamia tai rosmariinia ja tarvittaessa suolaa.

P.S. Talven tullen keitto maistuu myös illallisen alkupalana. Hyvää, terveellistä ja lämmittävää.


perjantai 17. marraskuuta 2017

Iloiset jalat Sunny feet -tohveleissa

Jalassa Kolmen sipulin sukat
Jokin aika sitten netissä tuli vastaan kuva tohveleista, jotka oli tehty kahdesta soikeasta, trikookuteesta virkatusta palasta. Jatkojalostin ideaa omiin tarpeisiini soveltuvaksi, ja näin syntyi Sunny feet -tohvelit.

Tohvelit on virkattu Girassol-paidasta yli jääneestä, sipulinkuorilla värjätystä villalangasta kaksinkertaisena. Pohjaa varten virkkasin ensin 4 mm koukulla 25 ketjusilmukkaa (noin 2/3 tarvittavasta pituudesta), johon sitten aloin virkata kiinteitä silmukoita spiraalina lisäten molemmissa päädyissä ensimmäisellä kerroksella 5, sitä seuraavilla kerroksilla 3 silmukkaa. Näin muodostuu soikea kappale.

Jalkaterän osuutta levensin hiukan virkkaamalla vielä kaksi kerrosta edestakaisin.

Päällyskappaleeseen virkkasin 15 ketjusilmukkaa, lisäyksiä on saman verran kuin pohjakappaleessakin. Sovittamalla selviää milloin kappale alkaa olla sopivan kokoinen.

Ketjusilmukoista kaikki alkaa, lisäykset
molemmissa päädyissä. 
Pohjakappaleeseen kiinnitin ensin nahkapohjan ompelukoneella ja nahkan ompeluun tarkoitetulla neulalla. Nahkapohja antaa kestävyyttä ja estää myös tohvelin kostumisen esim. keittiön lattialle toisinaan roiskuvasta vedestä. Sen jälkeen kiinnitin käsin ompelemalla pohjan toiselle puolelle (jalkaa vasten oleva puoli) huopapohjallisen. Se on neulottu "artesaanivillasta", joka on ilmeisesti käsin kehrättyä ja vain vähän käsiteltyä. Huovutin neulotun palan pesemällä sen pesukoneessa 60 asteen ohjelmassa kahdesti. Leikkasin pohjallisen huovutetusta palasta ja ompelin koneella siksakin reunaan purkautumisen estämiseksi.

Lopuksi virkkasin pääällikäppaleen kiinni pohjaan piilosilmukoin. Lankojen päättely ja tohveli on valmis! Nilkkaa vasten olevan läpykän voi vetäistä suoraksi tai taittaa kaksinkerroin, siihen voi ommella myös napin. Niin kiire oli saada tohvelit valmiiksi, etten punninnut langanmenekkiä, mutta ei sitä paljoa kulunut.

Lämpimät tuli ja värinsä ansiosta myös aurinkoiset. Teen vielä toisetkin talveksi, vähän näitä isommat, jotta mahtuu jalkaan vielä kolmaskin sukkapari. Kivilattia on talvella kolea...

P.S. Tervetuloa nojatuolimatkalle Portugaliin nimestään huolimatta sympaattisen esikoisdekkarin Huomenna sinä kuolet seurassa! Lue kirjan esittely täältä.

Kerros kerrokselta lisäysten väliin tulee lisää silmukoita. Yksi lisäys kärkeen, toiset sivuille. 


perjantai 10. marraskuuta 2017

Tiikerinsilmä-pusero

Joskus aikoja sitten netissä tuli vastaan Toni M. Maddoxin Tiger Eye -pitsihuivin ohje (linkki alkuperäiseen ohjeeseen tässä), jonka pistin talteen. Huivia ei ollut tarkoitus tehdä, mutta pitsikuvio näytti sopivalta puseron etumukseen. Kesällä hankin ohutta lankaa ja pistin puikot kilisemään.

Lanka on portolaisen Ovelha Negran omaa Victoria-mallistoa ja se on 100 % portugalilaista villaa (50 g/200 m). Silloin kun meillä oli omia lampaita, yritin pestä niiden villaa ja totesin sen toivottomaksi touhuksi. Siihen oli tarttunut niin paljon oljenpätkiä ym. Tällaisia pikkuroskia oli myös tässä langassa, mutta eiköhän ne ajan mittaan karise pois. Langan vetolujuus on heikohko, joten se ei sovellu kovaa kulutusta vaativiin vaatteisiin.


Langanmenekki oli alle 300 g (koko S) 3,5 mm puikoilla, joten puserosta tuli kevyt ja laukussa vähän tilaa vievä matkavaate. Sellaiselle tuleekin olemaan käyttöä ensi vuonna.

Mitat otin mallitilkun avulla toisesta neulepuserosta.

Kuvion leveys on 25 s.

Pusero on neulottu alhaalta ylös pyörönä. Silmukoita etu-/takakappaleessa yhteensä 190, hihoissa 50. Hihoissa lisäsin tasaisin välein yhteensä 2x13 s, mikä oli hiukan liikaa, sillä hihat jäivät hiukan pussittamaan kädentien kohdalta. Kainaloiden kohdalla on  päätelty 10 silmukkaa sekä hihoissa että etu-/takakappaleessa, aukko on lopuksi ommeltu kiinni. Raglankavennukset on tehty joka toinen kerros neulomalla silmukat etupuolelta yhteen. Kaikki resorit ovat 3o2n.

Takakappaleessa tein erään ystävän neuvosta pari ylimääräistä kerrosta, ja näin puserosta tuli tosiaan istuvampi. Hiukan siitä tuli epäsiisti joten pitää vielä treenata sen tekoa seuraavassa puserossa tai villatakissa. Raglankavennuksista on tullut uusi suosikkini, sillä se on paljon siistimpi kuin ommellut saumat.

Viimeistelin puseron höyryttämälle sen varovasti kostean liinan läpi.

Minusta tuo kuvio näyttää kyllä enemmän ketunpäältä kuin tiikerinsilmiltä, mutta eipä tuo haittaa yhtään.

Kuvausassistentti heti nuuhkimassa onko emäntä rapsutellut vieraita
koiria kaupunkireissulla. 



P.S. Tämä pusero on aika niukka, mutta nyt on työn alla muhkea villatakki. Ennen sen valmistumista ehditään katsoa uusimmat tohvelini.


maanantai 6. marraskuuta 2017

Monikäyttöinen hibiskus eli kiinanruusu


Facebookin Värikästä värjäystä -ryhmässä joku kertoi hiljattain saaneensa kuivatuista hibiskuksenkukista sinistä väriä villalankaan. Minulla oli ollut jo jonkin aikaa jemmassa 100 g hibiskusta, joten pitihän sitä vihdoin alkaa kokeilemaan.

Kaadoin kuivattujen kukkien päälle kuumaa vettä ja annoin hautua tunnin ennen kuin siivilöin liemen. Se oli kirkkaanpunainen. Heitin sekaan ensimmäisen alunalla ja viinikivellä esipuretetun lankavyyhden (50 g Seitsemää veljestä) ja pidin lientä kuumana tunteroisen. Langasta tuli punajuurenpunaista, soodatesti antoi tulokseksi vahvan vihreän. Koska vihreälle sukkalangalle ei juuri nyt ollut tarvetta, sai lanka jäädä punaiseksi.

Roosaa...

Seuraavaksi heitin sekaan 2x30 g ohutta merinovillaa ja kuumensin lientä varovasti. Langat saivat lojua liemessä seuraavaan päivään ennen kuin huuhtelin ne. Soodatestiä en tehnyt, sillä hakusessa olikin roosanväristä lankaa.

Ennen soodakylpyä. 
Liemessä näytti vielä olevan ytyä, joten uusi 30 g vyyhti sekaan. Tällä kertaa en kuumentanut lientä vaan annoin langan lojua siinä pari päivää. Sävystä tuli puhtaampi vaaleanpunainen kuin mitä kuumennetussa liemessä värjätystä langasta (yläkuvassa oikeanpuoleisin kerä).

...violettia...
Löylyä lissää, eikun lankaa, ja liottelin vielä 2x30 g merinovillaa. Langasta tuli vielä aika punaista vaikka liemestä oli jo paras terä lähtenyt. Tein soodatestin eli sekoitin tilkkaan lientä pikkaisen ruokasoodaa ja annoin langanpätkän olla siinä. Tulos oli sen verran lupaava, että otin puolet liemestä, johon sekoitin noin 1½ tl ruokasoodaa ja laitoin toisen vyyhden likoamaan.

Se muuttui ensin vahvan violetiksi, mutta liottuaan noin 10 minuuttia oli sävy vaalentunut siniharmaaksi. Toisen vyyhden kanssa tein saman tempun ja sain hiukan eri sävyn. Sävyero johtuu siitä, että toinen vyyhti oli aluksi ollut pari päivää hibiskuskukkien kanssa miedossa liemessä ja toinen alkuperäisessä "teessä".

Hibiskuksenkukista voi siis saada montaa eri sävyä: roosaa, vihreää, vaaleanpunaista, violettia ja sinistä. Tulokset ovat sen verran rohkaisevia, että seuraavalla Porton reissulla, joka toivottavasti on pian, käyn hakemassa Bolhãon torilta lisää hibiskusta. 50 g pussi maksaa siellä euron. Siitä voi muuten tehdä myös teetä.

P.S. Ensi kerralla esittelen työn, joka on syypää pitkään taukoon päivityksissä. Oli nimittäin sen verran työläs että vierähti aikaa.

...sinistä.