Terveisiä tohvelitehtaalta!

Marimekon Matkalla paratiisiin -kankaasta
sai yksilöllisiä tohveleita. 

Olin lähdössä Suomeen, kun muistin hukanneeni matkatohvelini (katso täältä!). Jalat on kiva sujauttaa omiin tohveleihin kun on kyläilemässä tai hotellissa, eivätkä kevyet tohvelit paljoa paina tai vie laukussa tilaa. Jalassa ne ovat mukavan vilpoisat.

Kesätohvelit on nopea surauttaa ompelukoneella, samalla voi käyttää pois pieniä kangaspaloja. Puuvilla on materiaalina mukava, keinokuituja kannattaa välttää.

Saatuani tohvelit valmiiksi otin ne heti käyttöön, sillä oli helteisen kuumaa. Matkalle piti tehdä vielä toiset tohvelit.

Sitten minulla karkasi mopo käsistä. Tohveleita oli niin hauska ja nopea surautella, että tein niitä samantien pienen läjän viemisiksi Suomeen. Kaikki menivät!

Tohveleiden ulkopohjat on leikattu vanhoista farkuista, lisäksi ulko- ja sisäpohjan välissä on tukevuutta antamassa huonekalukangasta ja huopamaista tukikangasta. Näin pohjat eivät lerputa. Jalkateräkappale on kaksinkertaista kangasta. Reunat on huoliteltu tiuhalla siksakilla, niin kangas ei lähde purkautumaan. On syytä käyttää vahvaa, farkuille tarkoitettua ompeluneulaa. Ennen ompelua kangaspalat kannattaa kiinnittää harsimalla ennemmin kuin nuppineuloilla, niin lopputuloksesta saa siistimmän.

P.S. Blogi on ollut pitkällä tauolla, sillä olen keskittynyt kirjoitustöihini. Ommellut olen silti, samoin värjännyt lankoja. Tulipa tehtyä torkkupeittokin. Siitä toisella kertaa.

Iloiset jalat Sunny feet -tohveleissa

Jalassa Kolmen sipulin sukat. 

Jokin aika sitten netissä tuli vastaan kuva tohveleista, jotka oli tehty kahdesta soikeasta, trikookuteesta virkatusta palasta. Jatkojalostin ideaa omiin tarpeisiini soveltuvaksi, ja näin syntyi Sunny feet -tohvelit.

Tohvelit on virkattu Girassol-paidasta yli jääneestä, sipulinkuorilla värjätystä villalangasta kaksinkertaisena. Pohjaa varten virkkasin ensin 4 mm koukulla 25 ketjusilmukkaa (noin 2/3 tarvittavasta pituudesta), johon sitten aloin virkata kiinteitä silmukoita spiraalina lisäten molemmissa päädyissä ensimmäisellä kerroksella 5, sitä seuraavilla kerroksilla 3 silmukkaa. Näin muodostuu soikea kappale.

Jalkaterän osuutta levensin hiukan virkkaamalla vielä kaksi kerrosta edestakaisin.

Päällyskappaleeseen virkkasin 15 ketjusilmukkaa, lisäyksiä on saman verran kuin pohjakappaleessakin. Sovittamalla selviää milloin kappale alkaa olla sopivan kokoinen.

Ketjusilmukoista kaikki alkaa, lisäykset
molemmissa päädyissä. 

Pohjakappaleeseen kiinnitin ensin nahkapohjan ompelukoneella ja nahkan ompeluun tarkoitetulla neulalla. Nahkapohja antaa kestävyyttä ja estää myös tohvelin kostumisen esim. keittiön lattialle toisinaan roiskuvasta vedestä. Sen jälkeen kiinnitin käsin ompelemalla pohjan toiselle puolelle (jalkaa vasten oleva puoli) huopapohjallisen. Se on neulottu "artesaanivillasta", joka on ilmeisesti käsin kehrättyä ja vain vähän käsiteltyä. Huovutin neulotun palan pesemällä sen pesukoneessa 60 asteen ohjelmassa kahdesti. Leikkasin pohjallisen huovutetusta palasta ja ompelin koneella siksakin reunaan purkautumisen estämiseksi.

Lopuksi virkkasin pääällikäppaleen kiinni pohjaan piilosilmukoin. Lankojen päättely ja tohveli on valmis! Nilkkaa vasten olevan läpykän voi vetäistä suoraksi tai taittaa kaksinkerroin, siihen voi ommella myös napin. Niin kiire oli saada tohvelit valmiiksi, etten punninnut langanmenekkiä, mutta ei sitä paljoa kulunut.

Lämpimät tuli ja värinsä ansiosta myös aurinkoiset. Teen vielä toisetkin talveksi, vähän näitä isommat, jotta mahtuu jalkaan vielä kolmaskin sukkapari. Kivilattia on talvella kolea...

P.S. Tervetuloa nojatuolimatkalle Portugaliin nimestään huolimatta sympaattisen esikoisdekkarin Huomenna sinä kuolet seurassa! Lue kirjan esittely täältä.

Kerros kerrokselta lisäysten väliin tulee lisää silmukoita. Yksi lisäys kärkeen, toiset sivuille. 

Tohveleissa Pariisia ja patjakangasta

Tein jokin aika sitten Summer feet -kesätohvelit, jotka ovat jo saaneet pintaansa hiukan uutta, tummempaa värisävyä. Hiukan hiostaviksi ne osoittautuivat pohjan tukena olevan muovitetun huopakankaan ansiosta. Piti siis tehdä hiukan hengittävämmät tohvelit eli portugaliksi pantufas tai chinelos.

Pohjamateriaaliksi valikoitui jälleen vanhojen farkkujen lahje, jonka väliin leikkasin kaksin kerroin tavallista huopakangasta. Päällisen kanssa piti tuumia tovi kangashyllykön luona. Kukkaa, ruutua, raitaa? Äh, tylsää! Käsiin osui palanen Pariisiaiheista kangasta, josta olen jo ommellut kaikkea tätä. Ja ovat kaikki muuten yhä käytössä.

Kätösessä oli siis Pariisi-kangasta, ja mietin että
tuleeko siitä ihan pöhköt tohvelit. Silleen kaikkea muuta kuin chic. Joo, tulee! Leikkasin päällistä varten palaset, joissa näkyy siniset rättisitikat ja vuoren vaaleasta puuvillasta. Olkoon nämä sitikat nyt sitten minun viidenkympin villitykseni, sillä moottoripyörää tuskin hankin.

Tuli näistä sittenkin aika chic. No, ei se mitään.

Muutoin tohvelit on tehty ihan samalla periaatteella kuin Summer feetit ja Travelling feet -tohvelit. Jotka eivät vielä ole päässeet matkalle.

Koska matkatohvelit ovat kuitenkin olleet käytössä ja keränneet ansiokkaasti lattioilla lojuvaa koirankarvaa, tuli tarpeelliseksi tehdä uudet matkatohvelit, sillä olen ensi viikolla lähdössä Suomeen. Ei kun taas kangashyllykön luo.

Ei farkkua tällä kertaa. Alkavat lahjepalat käydä vähiin ja josko vielä tekisi Isännälle toiset tohvelit, sillä hän on niin tykästynyt omiinsa. Sanoo, että on kuin kävelisi paljain jaloin. Kaivelin siis pinkasta tukevaa vaaleaa huonekalukangasta. Päälliseksi nyt patjaraitaa, kangaspalan olen ostanut joskus porvoolaiselta kirpputorilta. Pepitaruutuinen vuorikangas on ohutta puuvillaa ja ystävältä saatu palanen. Pohjan väliin taas huopaa.

Reuna on jälleen vahvistettu vähän vahvemmalla siksakilla. Painoa tohveleilla on 74 g, ja ne saa
kätevästi pakattua matkalaukkuun kun ne laittaa sisäkkäin littanaan.

Nämä ovat nyt "tukka nutturalla olevan vanhanpiian" tyyliin. Sopivat muuten myös hyvin mummon räsymattojen sävyihin.

Tohveleita olisi kiva ommella enemmänkin, mutta mitä niillä kaikilla sitten teen?

P.S. Portugalissa palaa, ja ilma alkaa meilläkin päin olla sakea savusta. Helteellä ja sateettomuudella on ikävä varjopuolensa.

Kesäjalat Summer feet -tohveleissa

Ilmojen lämmettyä alkoivat fleecestä ompelemani Travelling feet -tohvelit käydä turhan lämpimiksi. Piti siis saada viileämpää jalkinetta sisäkäyttöön. Casa Vivassahan alakerran lattia on kivilaattaa, portugalilaiseen tapaan, eikä se ole järin mukava paljaan tai edes sukitetun jalan alla. Sitä paitsi kun eessuntaassun juoksentelee ihmisten lisäksi kaksi koiraa, eivät lattiat kauaa puhtaina pysy.

Yhdet Isännän työfarkuista olivat polvista ratkenneet sen verran perusteellisesti, että niistä päätettiin tehdä shortsit. Lahkeet jäivät siis tarpeettomiksi, tai ei sittenkään, sillä tein niistä tohvelit ihan samalla periaatteella kuin Travelling feetitkin (katso täältä!).

Täällä kasvaa tällaisia tatteja!
Päälliosa kannattaa harsia sivu kerrallaan, jotta
sen saa kohdistettua keskelle. 

Sen verran tohkeissani leikkasin tohvelinpohjia etten huomannut säästää kangasta päälliosalle. Ei se mitään. Hyllystä löytyi kukkakangasta ja vuoreksi tukevaa puuvillaa. Avoin sivu on ommeltu ensimmäisenä. Pohjana on kaksinkertainen farkkukangas, joiden välissä on ystävältä saatua tukevaa huopakangasta. Sitähän käytin jo pieniin sisustuskoreihin (katso täältä!). Leikkasin välihuovan pari milliä pienemmäksi kuin varsinaiset pohjakappaleet, jotta se ei valkoisena pilkistäisi näkyviin.

Koska farkuissa oli maalitahroja pesunkin jälkeen, laitoin surutta kankaan nurja puoli näkyville päin.

Kesätohvelit saavat olla tyköistuvammat kuin talviset serkkunsa, joihin pitää saada sukatkin mahtumaan. Kapeampi malli siis riittää. Päälliosan leveyden mittasin oman jalkapöydän korkeudesta ja pituutta sen verran ettei tohveli karkaa jalasta. Muutoin se on tuollainen suipon "tatinlakin" muotoinen kappale.

Harsimisen jälkeen voi reunoja siistiä vielä saksilla.

Harsin pohjakappaleet ensin kiinni toisiinsa, sillä välihuopa on toiselta puoleltaan liukas. Sitten harsin pohjaan kiinni päälliosan. Lopuksi koko hoito on hurautettu koneella, käytin tässä vahvistettua siksakkia, jolla sai siistin ja pitävän jäljen. Kannattaa tutkia mitä vaihtoehtoja omasta ompelukoneesta löytyy.

Isäntä, jolla on latinon kuumat jalat, toivoi kärjestä avoimia tohveleita, joten hän sai sellaiset. Nyt otin käyttöön toisetkin, jo aiemmin irtileikatut lahkeet. Päälliosan kappaleista leikkasin siivun kärjestä pois ja ompelin ne ensin toisiinsa oikeat puolet vastakkain. Käänsin kappaleen ja ompelin reunaan vielä tikkauksen ennen kiinnittämistä pohjakappaleeseen. Välihuopaa laitoin kaksinkerroin, ja urheasti se Singer vaan urakoi läpi farkkukankaiden, puuvillavuoren ja välihuopakerrosten.

Jemmasta löytyi vielä yhdet lahkeet, jotka joskus kaukaa viisaana olen pistänyt talteen. Pitäähän meidän nyt saada toisetkin tohvelit kun nämä menevät pesuun.

Tuuletus pelaa. 

P.S. Portugalissa on nyt kirsikka-aika parhaimmillaan. Katsotaanpa ensi viikolla mitä niistä saa tehtyä.

Levottomat jalat Travelling feet -tohveleissa

Kuten tuli jo mainittua, olin pienellä Espanjan kierroksella. Tarkoitus oli tehdä matkalle mukaan kevyet tohvelit, mutta aika loppui kesken, tai pikemminkin usko sen riittävyyteen. Nimittäin kun matkan jälkeen kävin hommaan käsiksi, ei siinä kauaa nokka tuhissut.

Kaavoja minulla ei tietenkään ollut, joten käytin mallina vanhaa tohvelia. Piirsin sen ääriviivat huopakankaaseen ja leikkasin siitä kaksinkertaiset palat sekä vielä sisäpohjat fleecekankaasta. Päällisosaan tarvittavan leveyden mittasin omasta jalkapöydästä ja leikkasin läpyskät 2xfleecestä ja väliin tueksi huopakangasta.

Etureunaan tikkasin koristeompeleen. Sitten harsin palat yhteen. Alkaa jo näyttää tohveleilta!

Seuraavaksi ompelin suoran ompeleen puolen sentin päähän reunasta. Huopa ja fleece eivät kaipaa huolittelua. Siistin reunat vielä saksilla.

Tuli ihan sopivat! Olin itsekin yllättynyt.

Tähän saakka tohvelit voisi tehdä vaikka ilman ompelukonetta, huolellisesti käsin tikaten.

Mutta reunat tursottivat vähän ikävästi. Päätin ommella reunaan sittenkin siksakin.

Räsymatto mummolasta. 

Ihan hyvät ekoiksi ommelluiksi ja ilman ohjetta tehdyiksi tohveleiksi. Nyt on sitten vain yksi ongelma: pitäisi päästä uudestaan matkalle, että tohvelit pääsisivät käyttöön. Pesuakin pitää testata jossain vaiheessa.

Katso täältä mitä muita tohveleita olen tehnyt.


P.S. Puutarhan puolella tapahtuu taas - mm. myyrä siellä mellastaa ja sinne on ilmestynyt saari. Mistä on kyse, siitä lähipäivinä lisää.

Haltioituneet jalat Heavenly Feet -tohveleissa

Tohvelikokeiluni jatkuvat. Kesäiset, puuvillasta virkatut Happy Feet -tohvelit ja mattolangasta virkatut superlämpimät Hot Feet -tohvelit saivat nyt seuraa Heavenly Feet -tohveleista. Ne on virkattu suoraan pohjalliseen kaksinkertaisesta Novitan Rose Mohair -langasta 4,5 mm koukulla. Toisin kuin edeltäjissään, näihin tohveleihin en virkannut sisään tukilankaa.

Katsotaanpa vähän tarkemmin.



Leikkasin nahkapohjallisen (näin pakkauksessa väitettiin materiaalin olevan, mutta rohkenen epäillä) sopivan kokoiseksi, ja siihen vielä lisävahvuutta antavan palan huopakangasta.

Ompelin reunan ympäri terävällä parsinneulalla huolittelupistoja (parempikin nimi varmaan on olemassa). Jostain syystä, jota en itsekään ymmärrä, käytin tässä nyt mustaa lankaa. Ei ole niin millin päälle, tulevatko pistot samalle etäisyydelle toisistaan.


Seuraavaksi virkkasin huolittelupistojen läpi kiinteitä silmukoita pohjan ympäri. Tämän jälkeen virkkasin lisäpohjan: aluksi 30 ketjusilmukkaa, sitten soikulaisen palan kunnes se oli pohjallisen kanssa samankokoinen. Jalan kärkeen virkkasin pari kierrosta enemmän kuin pohjaan.

Sitten virkkasin palat yhteen, väliin laitoin vielä lisäeristeeksi vanhasta kuumavesipullosta leikatun kumiläpyskän.

Pohjan ympärille pari kierrosta kiinteitä silmukoita, sen jälkeen kantaosan reunaan piilosilmukoita vahvikkeeksi ja etuosaan vielä pari kierrosta antamaan lisäkorkeutta.

Päälliosan virkkasin kärjestä lähtien. Aluksi oli 9 silmukkaa, siitä vähitellen lisäsin niitä kunnes lopuksi silmukoita oli noin 20. Siirryttäessä kierrokselta toiselle kiinnitin päälliosan reunaan kahdella kiinteällä silmukalla. Työtä kääntäessä ei virkata ketjusilmukoita (ks. Happy Feet).

Ei ole pohjasta niin nätti, mutta kukapa sitä pohjaa kurkistelisi.

Kuvausalustana jälleen Salli, Jalkapalli.

Koristeista tykkäävä voisi lisätä virkatut kukkaset, nappeja tai tupsuja. Minä tykkään yksinkertaisesta, joten minulle nämä passaavat hyvin näin. On lämpimät ja siistit, oikeat sunnuntaitohvelit, sillä Hot Feetit ovat jo täynnään koirankarvaa ja kaikkea muuta lattioilta mukaan tarttunutta.

P.S. Telkkarissa kerrottiin juuri, että Portugalissa vuoden vaihtumiseen monet valmistautuvat mm. uusilla alusvaatteilla, ja eri värivalinnoilla viestitään erilaisia toiveita. Sininen on nyt suosituin väri. No, olkoon minun satsaukseni nyt tänä vuonna nämä kauniin siniset tohvelit.

Ensi vuonna tiedossa uusia ja vanhoja kujeita, oikein Onnellista Vuotta 2016 kaikille lukijoille!

Lämpimät jalat Hot feet - tohveleissa

Ihanat villatohvelit ja Salli, jalkapalli.
Hjallista en ole vielä tehnyt sille seuraksi.

Talvi tulee Casa Vivaankin, ja talvella talon alakerran kivilattia on kylmä. Aloinkin miettiä vaihtoehtoa kiinakauppojen kylmäpohjaisille tohveleille, sillä olen todellinen viluvarvas. Päätin tehdä talvitohvelit itse. Langaksi valitsin 100 % villaa oleva mattolangan, jota yleensä käytetään Arraiolos-mattoihin. Tohvelit tein melkein samalla tavalla kuin puuvillaiset Happy Feet -tohvelit. Pohja on kaksinkertainen, ja villalangan sisään virkkasin puuvillanyöriä antamaan tukea ja eristystä. Pohjien väliin kiinnitin harsimalla lisäksi kaksinkertaisen huopakankaan.

Lopuksi virkkasin pohjakappaleet yhteen ja vielä kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ympärille, kärkeen kolmas kerros ja avoimeen kantaosaan reunan vahvikkeeksi piilosilmukoita. Puuvillanyörin sijasta laitoin tukea antamaan kaksinkertaista hamppulankaa.

Äh, valkoinen puuvillanyöri kuultaa punaisen langan alta.

Toisin kuin Happy Feeteissä, näiden tohveleiden päällysosan virkkasin irrallisena nilkasta lähtien. Kavennukset tein molemmissa reunoissa. Lopuksi ompelin päällisen kiinni pohjaan. Se on näin paksulla langalla paljon helpompaa kuin virkata päällinen suoraan kiinni pohjaan. Reunaa taitoin parin kerroksen verran kaksinkerroin ja kiinnitin sen napilla. Myös päällisissä tukilankana on kaksinkertainen hamppulanka, sillä puuvillanyöri loppui kesken.

Vertasin näiden tohvelien lämpimyyttä "kiinatohveleihin", eli kuljin vähän aikaa eriparitohveleilla. Eron huomasi. Hot Feetien etuna on sekin, että luonnonmateriaalit hengittävät, toisin kuin täysin synteettinen kiinatohveli. Kun jalka pysyy kuivana, se pysyy lämpimänä. Vaikkei näitä tohveleita ollut järin miellyttävä väkertää, niin teen taatusti toisetkin ja lisään vielä eristystä pohjiin. Yhdessä lankakaupassa näin myös huopuvaa villaa...

Ei ehkä maailman kauneimmat,
mutta kyllä maailman parhaimmat!

Lankaa kului noin 150 g ja puuvillanyöriä vähän yli 10 metriä. Tohvelit ovat tarkoituksella niin väljät, että ne mahtuvat jalkaan paksujenkin sukkien kanssa. Talvella kun minulla on joskus kolmekin paria sukkia jalassa...

P.S. Nyt on jo työn alla toisenlaiset tossukat. Seuraa blogin uutuuksia vaikkapa facebookin kautta, niin pysyt kärryillä!










Tämäkin on tehty mattolangasta: 

Pyykkipoikakori

Tossukat isoäidinneliöistä

Minulla oli joskus nuorena isoäidinneliöistä virkatut pikkutöppöset. Ne olivat oikein lämpimät jalassa, myös talvisaappaissa. Tein sellaiset nyt ensimmäistä kertaa itse ja ristin ne tossukoiksi. Jollei siis omat sormet ja taidot vielä taivu sukkien neulomiseen, ovat nämä pikkutossukat hyvä ensiapu viluvarpaille. Isoäidinneliön ohje löytyy esim. täältä.

Neliöt yhdistetään viimeisellä kerroksella. Lankana näissä on kaksinkertainen Rose Mohair, ja sitä kului yhteensä noin 60 g, virkkuukoukku 4,5 mm. Sen verran väljät näistä tällä langalla tuli, että alle mahtuu 38-kokoisella tassulla vähän paksumpikin sukka. Jalat kun eivät koskaan voi olla liian lämpimät talvella, eihän?

Näin tehdään isoäidinneliöistä tossukat: 

Virkkaa ensin yksi 3 kerroksen neliö (= neliö 1) valmiiksi. Virkkaa sitten toinen neliö (= neliö 2), ja liitä se kulmastaan ensimmäisen neliön yhteen kulmaan. Näin saat tossukan pohjan.

Virkkaa kolmas neliö (= neliö 3), ja liitä se kahdelta sivultaan neliöön 2 (ks. myöhemmin neliöiden liittäminen). Näin saat tossukan kärjen.

Virkkaa neljäs neliö, ja liitä se kolmelta sivultaan neliöihin 1, 2 ja 3 (ks. kuva).

Virkkaa viides neliö ja liitä se kolmelta sivultaan neliöihin 1, 2 ja 3. Nyt sinulla on tossukan pohja ja etuosa.

Virkkaa kuudes neliö, ja liitä se kahdelta sivulta neliöön 1. Nyt sinulla on myös kantapää.

Virkkaa tossukan reunaan kerros kiinteitä silmukoita. Päättele langanpäät. Tossukka on valmis! Tee vielä toinen samanlainen.



Palojen yhdistäminen: 

Yhdistä palat viimeisellä kerroksella niin, että virkkaa pylväsryhmien väliin kahden ketjusilmukan sijasta 1 ketjusilmukka, 1 kiinteä silmukka viereisen neliön ketjusilmukkakaareen, 1 ketjusilmukka.

Yhdistäessäsi neliötä kahden vierekkäisen neliön kulmiin, virkkaa 1 ketjusilmukka, koukkaa lanka molempien kulmien läpi, ota langankierto koukulle ja vedä kaikkien kolmen silmukan läpi, virkkaa 1 ketjusilmukka. Tee kulmaan tavalliseen tapaan 3 pylvästä yhdistämisen molemmin puolin.


P.S. Tossukoita ja sen sellaisia on tulossa lisää!

Mitä muuta Rose Mohairista? Katso näitä: 


Lohi ui sukkiin













Sukat ja säärystimet 

Onnelliset jalat Happy feet -tohveleissa

Näihin on nopea sujauttaa jalat. 

Torilta parilla eurolla ostamani kevyet kesätohvelit osoittautuivat hirvittävän hiostaviksi. Niiden kanssa on pakko käyttää sukkia. Siksi aloin miettiä hengittäviä, pelkästään luonnonkuiduista tehtyjä tohveleita kesäiseen sisäkäyttöön. Pikkaisen oli väsäämistä, purkamista ja tekemistä, mutta lopulta sain aikaiseksi mukavat tohvelit, jotka eivät ole kuumat eikä kylmät, vaan juuri sopivat. Jalkani ovat nyt onnelliset, siksi ristinkin tohvelit Happy feet -tohveleiksi.

Näin syntyy tohvelit: 

Käytin kalalankaa ja kolminkertaista merseroitua puuvillalankaa
sekä 4 mm virkkuukoukkua. Virkkauksen pitää olla jämäkkää. Tukea antamaan käytin hamppulankaa, se kulkee virkkauksen sisällä. Koko työssä on käytetty pelkästään ketjusilmukoita ja kiinteitä silmukoita.

Tukilanka kulkee kiinteiden silmukoiden sisällä. 

Aloita virkkaamalla 30 ketjusilmukkaa eli noin 3/4 jalkapohjan pituudesta (koko 38). Sen jälkeen virkkaa kiinteillä silmukoilla spiraalia. Ensimmäisellä kierroksella virkkaa päätysilmukoihin 5 kiinteää silmukkaa, sen jälkeen lisää molemmissa päissä 3 silmukkaa joka kierroksella, aluksi peräkkäisiin silmukoihin, sen jälkeen yhden silmukan välein, lopuksi 2-3 silmukan välein.

Virkkaa 6 kierrosta ja vielä toiselle puolelle seitsemättä kierrosta jalkaterän pituudelta (n. 2/3 läpyskän pituudesta). Lopeta piilosilmukalla, katkaise lanka. Tee toinen samanlainen läpyskä, sillä pohja on kaksinkertainen. Älä katkaise lankaa!

Kääntyminen kerrokselta toiselle:
kaksi kiinteää silmukkaa. 

Läpyskät on hyvä höyryttää tässä vaiheessa, sillä ne tuppaavat vähän kupristelemaan. Itse en kyllä malttanut tehdä sitä.

Liitä läpyskät kiinteillä silmukoilla toisiinsa niin, että päällyspuolelta pistät koukun molempien silmukkalenkkien läpi ja pohjapuolella vain ylimmästä silmukasta. Näin reunus kääntyy hiukan ylöspäin (ks. ylimmäinen kuva, kantaosa). Laita ensimmäisen läpyskän langanpäät virkkauskierroksen sisään, niin vältyt tylsältä päättelyltä.

Kun pohjaläpyskät on kiinnitetty, virkkaa tukilankaan 20 kiinteää silmukkaa ja kiinnitä se pohjan vastakkaiselle reunalle. Tästä lähtee tohvelin päällys. Virkkaa edestakaisin, kääntäessäsi työtä virkkaa pohjapuoleen kaksi kiinteää silmukkaa (ks. kuva) Kavenna joka toisella kerroksella yksi silmukka: vie koukku ja vedä lanka yhden silmukan läpi, vie koukku ja vedä lanka seuraavan silmukan läpi, vie lanka kaikkien koukulla olevan kolmen silmukan läpi (ks. kuva). Vaihtele kavennuskohtaa, niin päällyspuoli ei ala kupristella.

Kavenna näin. 

Kun saavut tohvelin kärkeen, virkkaa kärki umpeen. Katkaise langat ja päättele ne.

Jalkoja on erilaisia, kuten ihmisiäkin. Työn edistyessä kannattaa sovittaa tohvelia omaan jalkaan ja muunnella ohjetta tarpeen mukaan. Aina ei mene ekalla kerralla kohdalleen - ei mennyt minullakaan. Tohvelien pitää olla suht tyköistuvat, etteivät ne karkaa jaloista kävellessä.

Kärkiosan sulkeminen.

En tiedä miten tukilankana käyttämäni hamppulanka suhtautuu konepesuun, mutta kerron sitten kun sen aika on. Sen verran tykkäsin tohvelien teosta että teen varmasti toisetkin, ja kehitän samalla mallia. Mielessä kangastelee talvitohvelit, mutta miten niihin saa riittävän eristävän pohjan...? Casa Vivan alakerrassa kun lattia on aika kylmää graniittilaattaa ja Emännällä viimeisen päälle viluiset varpaat...

P.S. Tänään tein keittiön oveen nopean kärpäsverhon. Siihen tuli myös viinipullonkorkkeja. Seuraa blogia niin näet millainen verhosta tuli ja toimiiko se.