lauantai 5. tammikuuta 2019

Ihan tavallinen torkkupeitto - tai ei ehkä sittenkään



Perheystävä pyysi kerran, että opettaisin häntä virkkaamaan isoäidinneliön, hänen teki mieli torkkupeittoa. Lupasin seuraavalla Suomen reissulla opettaa. Siihen oli silloin kuitenkin vielä pitkä aika, ja tiesin myös ettei torkkupeittoa ihan hetkessä virkata. Päätin yllättää ystävän valmiilla peitolla.

Peitosta ei saanut tulla kovin raskas, joten erinäisten vaiheiden jälkeen langaksi valikoitui ohut merinovilla. Portolaislankakaupassa sitä on saatavissa vain perusväreissä, joten luonnollinen vaihtoehto oli värjätä langat. Aloitin sen puuhan melkein vuosi sitten.

Suurin osa langoista on värjätty kuivatuilla hibiskuksenkukilla. Niillä saa aikaan roosan (lämmin liemi) ja vaaleanpunaisen (kylmä liemi) sävyjä sekä soodalisäyksellä sinistä/vihreää/harmaata. Värjäsin lankaa myös mustapavulla ja punakaalilla.

Aloitin virkkauksen keskiosan punasävyisistä langoista, lisäilin violetteja. Ruudut on yhdistetty toisiinsa viimeisellä kerroksella virkkaamalla. Näin peitto edistyi sitä mukaa kun paloja valmistui ja tekemisen into pysyi yllä. Symmetrisyyttä olen tavoitellut siinä missä mahdollista. Eri värejä oli eri määriä, ja pyrin käyttämään kaikki kerät loppuun. No, hiukan jäi yli.

Kokoa peitolla on noin 120x100 cm. Paloja tuli yhteensä 70, kunkin paino 9 g, eli painoa peitolle kertyi noin 630 g. Käytin 2,5 mm virkkuukoukkua eli pikkaisen oli väkertämistä.

Ystävä ilahtui kun vein peiton hänelle, ja se pääsi heti käyttöön.

P.S. Nyt tekisi mieli tehdä torkkupeitto itsellekin. Keltasävyinen.

1 kommentti :

  1. Mä voisin ostaa loput vaaleanpunaiset ja violetin sävvyiset merinovillalangat pikkuprojekteihini. T. Heli

    VastaaPoista