lauantai 8. lokakuuta 2016

Puutarhan loppurutistus ennen syksyä

Aina silloin tällöin on ollut tapana laitella tänne puutarhakuulumisia. Vaikka meillä päin yhä mennään Suomen mittakaavan mukaan kesäisissä keleissä, alkaa pientä syksyn aavistusta olla jo ilmassa. Hedelmäsatoa on korjattu lajia kerrallaan, nyt on viikunoiden aika ja kiivejä odotellaan. Pari vihoviimeistä passionhedelmää roikuskelee vielä köynnöksissä. Saatuaan tämän urakan valmiiksi köynnökset alkavat taas pukkaamaan uutta oksaa ja lehteä - ja kukkaa. Keväällä saataneen toinen, tosin vähän hippamampi sato.

Kosmoskukatkin kukkivat jo toista kertaa, ja edelliskertaa runsaammin. Olin jo välillä vähällä leikata ne pois mutta jätin kuitenkin, ja se kannatti. Ne ovat muuten tehokkaita siementämään ja leviämään, pieniä alkuja putkahtelee esiin siellä täällä. Tosin voi olla että talven kylmät yöt tekevät niistä selvää. No, se jää nähtäväksi. Otan kaiken varalta siemeniä talteen ensi kesää varten, sillä kosmoskukat ovat jotenkin niin herkän ihania. Tai ihanan herkkiä.

Torilta ostettu chilitaimi osoittautui aika kummaksi. Hedelmät ovat aluksi valkoisia, sitten ne muuttuvat violeteiksi ja lopulta punaisiksi, jos siihen asti ehtivät ennen pataan joutumista. Aika riittoisia nämä kyllä ovat, pieni pala riittää kerrallaan.

Viime vuonna tein chilipyreetä, mutta tänä vuonna kaksi kolmesta ostamastani chilitaimesta osoittautui pikkupaprika pimento padrãoksi, joten niitä on saatu syödä yllin kyllin sillä ostinhan niitä taimia muutenkin. No, viimevuotista chilipyrettä on vielä jäljellä, on sekin aika riittoisaa.


Olemme ihastuneet kovasti tuoreen korianterin makuun, ja sitä laitetaan moneen ruokaan. Korianteria on helpoin kasvattaa ruukussa. Silloin sitä ei sekoita niin helposti rikkaruohoihin, joista joillakin on aika samanlaiset lehdet.

Parhaimmillaan korianteri on tällaisena kuin kuvassa näkyy. Sitten kun se venähtää pituutta ja kasvattaa hontelommat lehdet ja alkaa kukkia, maku muuttuu vähemmän kivaksi.

Kolmannet istuttamani salaatintaimet lähtivät kasvamaan hitaanpuoleisesti, mutta virkistyivät sitten. En ole koskaan nähnyt näin tummaa salaattia. Se on melkein mustaa. Sivussa kurkistelee lyhtykirsikka. Niitä on pari muutakin, joista suurin aloittelee toista kukintaa.

Istutin salaattia vielä viikko sitten ruukkuihin lämpimälle seinustalle, ja suunnitelmissa on suojata ne ilmojen viiletessä vanhoilla ikkunoilla.


Hedelmätarhan puolella on aika hiljaista viikunapuuta lukuun ottamatta, ja kurpitsakin putkauttelee vielä tällaisia keiloja. Yhdestä kurpitsasta saa kepeästi keiton kolmelle.

Taimet esikasvatin ostokurpitsasta talteen otetuista siemenistä ennen hedelmätarhalle istuttamista. Koko kesän näitä on saanut kastella. Nyt ei enää oikein jaksaisi.


Sain naapurilta tällaisen kukan taimia. Se muistuttaa samettiruusua sekä kukaltaan että hajultaan, mutta kasvaa aikamoisen korkeaksi. Kaunis väripilkku se on kuitenkin puutarhassa, ja jos siinä on yhtään samettiruusun "vikaa", niin se auttaa myyrien pitämisessä loitolla. Eipä ole muuten vähään aikaan näkynyt uusia kumpuja kesän aikana kuivettuneella nurmikolla.

Napsin eilen kuivahtamassa olevia kukintoja ja keittelin niitä. Liemessä on nyt likoamassa pieni vyyhti lankaa, ja lupaavalta näyttää... katsotaan lopptulosta jonain päivänä.

Tälle pikku energiapakkaukselle riittää virikkeitä isolla sisäpihalla. Kuvassa se on vainunnut sisiliskon ja lipoilee huuliaan. Yhtenä päivänä se löysi lavandariasta (pyykinpesuhuone) ison sudenkorennon. Se jahtaa väsymättömällä innolla myös varpusia ja hiiriä.

P.S. Viikunoista tein sekä hilloa että viikunapiiraan. Vaniljakastikkeen kanssa se oli varsin maukasta. Nam.


3 kommenttia :

  1. Teillä on tosiaan vielä kesäisen kauniit tunnelmat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kesä on vähän pidempi kuin Suomessa :-) Huomiselle on luvassa sadetta, ja se tulee kyllä tarpeeseen.

      Poista
    2. Täällä kesä on vähän pidempi kuin Suomessa :-) Huomiselle on luvassa sadetta, ja se tulee kyllä tarpeeseen.

      Poista