torstai 9. helmikuuta 2017

Punatulkku-mekko mohairista

Talven tullen tuli tarvetta uudelle, superlämpimälle mekolle. Minullahan on kotosalla päiväsaikaan aina neulemekko päällä. Miksi, no, se nyt vaan on mukavin tietämäni vaate termoleggingsien kanssa. Talossamme ei ole lämmitystä, vain olohuoneessa laitetaan iltaisin takkaan tuli, joten villaa on yllä joskus useammassakin kerroksessa.

Punatulkuksi ristimääni mekkoon ostin lähikaupungin lankakaupasta kirkkaanpunaista mohairlankaa (74 % mohair, 24 % villa, 2 % polyamid). Koska se yksistään oli turhan räikeää, yhdistin lankaan ohutta tummanpunaista mohairsekoitetta, jonka ostin Porvoon Kellarikirppiksestä. Yhdessä langat muodostavat eläväisen sävyn.

Mekko on neulottu helmasta ylöspäin pyörönä, samoin istutetut hihat on neulottu pyörönä yksi kerrallaan. Ainoat saumat ovat siis olka- ja hihapyöriösaumat. Hihojen istutus ei mennyt ihan nappiin tällä kertaa.

Helma lähti liikkeelle 100 silmukalla, vyötärön kohdalla kavensin parit pois. Olisi voinut kaventaa pari silmukkaa enemmänkin.

Hihoissa oli aluksi 28 silmukkaa, lisäsin muutaman silmukan matkan varrella. Lisäyskohdat merkkasin, jotta toiseen hihaan tuli lisäyksiä yhtä paljon ja samoihin kohtiin. Hihat näyttivät aluksi aikamoisilta pitkiltä putkiloilta, mutta loppujen lopuksi pituutta tuli juuri sopivasti pitämään ranteetkin lämpiminä. Ehkä minulla on apinan kädet?


Resorit on neulottu 1 o kiertäen, 1 n. Sillä toivon, ettei se löpsähtäisi ihan pian. Pääntiessä on neulottu muutama kerros sileää, ja se on taitettu nurjalle puolelle löysästi ommellen.

6 mm pyöröpuikoilla neuleesta tuli tiivis, mutta sellaisena superlämmin. Edes tällaisena koleana päivänä, kuten tänään, en tarvitse lisäksi villatakkia, edes ulkona. Lankaa kului 640 g, eli tämä mekko ei ole painolla pilattu. Ja mitäs nämä langat maksoivat? Yhteensä 18,50. Mohairlanka on vanhaa varastoa, jota lankakauppias myy pois huokealla.

Yleensähän mohairia neulotaan suht reiluilla puikoilla, jotta neuleesta tulisi kuohkeaa. Teen kuitenkin juuri päinvastoin, jolloin mohairin karvat sitoutuvat neuleeseen eikä siitä tule ihan niin pörröinen.



Se jännä juttu tässä espanjalais-valmisteisessa mohairissa on, että se ei juurikaan kutita. Eikä nyppyynny. Minulla on nimittäin toinen mekko samasta langasta villaan yhdistettynä.

Mekon neulomista ei muuten tarvitse aristella - se ei juurikaan eroa pitkästä paidasta, ja sileä neule pyörönä edistyy joutuisasti.

P.S. "Batman ja Robin" tunkevat aina kuvauspaikalle.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti