Hedelmätarhassa kolmaskin persikkapuu alkoi kypsytellä satoaan. Pulmana oli vain se, miten saisimme hedelmät vanhasta, monen metrin korkuisesta puusta alas. Tikkaita ei lähelle saa viikunapuun ja kanojen sadekatoksen takia.
 |
| Kaukaiset persikat. |
Isäntä tuumi asiaa, ja oli pian kokoamassa persikankorjuuvälinettä. Leikattu limupullo kiinni tikunnokkaan, ja sitten puuta sohimaan.
Aika hyvin se toimi, mutta muovipullo osoittautui liian pehmeäksi. Nyt ollaan odoteltu iltapäivisin puhuroivan navakan tuulen tiputtavan persikat puusta, ja korjataan ne maasta. Pulmana tosin oli se, että maahan tipahtaessaan ne kolhiintuvat ja pilaantuvat nopeasti, vaikka olisivat vielä vähän raakojakin.
 |
| Persikka purkissa. |
Tällä kertaa Emäntä laitteli aivonystyrät töihin. Raakoja persikoitahan ei syö kukaan, joten niitä on keinokypsytelty portviinin ja hunajan voimin. Paloitellut persikkapalat pannuun, loraus portviiniä (tawny, mutta toki rubykin käy) ja lusikallinen hunajaa. Pyöritellään ja keitellään muutama minuutti. Makoisiksi muhentuneet persikat käyvät vaikkapa jäätelön seuraksi tai mansikoiden ja kermavaahdon kanssa. Tänä iltana on jälkiruuaksi luvassa persikka-rahkatorttua. Ohje tulee tuonnempana, jos tämä itsekehitelty leivonnainen osoittautuu hyväksi.
 |
| Yksi kanoista pyöräytti kumman minimunan. |
P.S. Myös muuta kesän satoa on korjattu: jättitomaatteja ja villejä karhunvatukoita. Niistä lisää tuonnempana.
 |
| Persikat pannussa. |
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti